Uusi aamu aukeni talvisen kirkkaana ja kuulaana. Ensimmäisenä aamukahvin jälkeen koiran ulkoiluttaminen ja mieheni kanssa puiden hakua. Yön aikana huoneet hieman kylmentyneet.... Kun katselee ulos tuntuu että aika on pysähtynyt. On hiljaista, ulkona on täysin tyven ilma, ei tuulen virettäkkään. Vain valkoista lunta puiden oksilla.

Sisällä on rahuhallista myös, olen yksin kotona. Ainut ääni on koneen hurina ja tulen rätinä uunissa. Tekee mieli kahvia, voin tuntea jo sen tuoksun nenässäni. Ajatelkaa lämmintä kahvia ja sen tuoksua, jo hieman kylmenneessä huoneessa.....siihen vielä tulen ääni. Miten houkutteleva ajatus.

Tässä hieman koiran riemua lumesta....:O)